Vakuutusyhtiöt ja korvaustoiminta

vakuutus

Usein kuulee keskusteluissa että “vakuutukset eivät korvaa mitään” tai että “pienellä präntätty ehto” johtaa siihen että aina löytyy syy olla korvaamatta. Miten vakuutusyhtiöiden korvaustoiminta toimii?

Vakuutusyhtiöt korvaavat noin 95% ilmoitetuista vahingoista

Totuus on se että esim. nykyiset kotivakuutusturvat ovat vahvasti AR-tyyppisiä eli kaikki ennalta arvaamattomat äkilliset vahingot korvataan ja tuo pienellä präntätty on enemmänkin nostettu vahvasti esille jopa punaisella eli kohta mitä ei korvata. Jos vahinko ei osu tuohon ei korvata segmenttiin, on vahinko lähtökohtaisesti korvattava. Tietysti vakuutuksenottajan oma käyttäytyminen voi johtaa korvauksen alentamiseen tai jopa sen kokonaan korvaamatta jättämiseen eli mukaan tulevat suojeluohjeet.

Paljon jää asiakkailla myös korvauksia hakematta eli ei ymmärretä vakuutusten korvausten laajuutta.

Onnistunut korvaustoiminta

Onnistuneen korvaustoiminnan kannalta on tärkeää, että vakuutusyhtiöt pitävät asiakkaat sekä ennen vakuutuksen ottamista että vakuutuksen voimassaoloaikana selvillä vakuutussopimuksen kummankin osapuolen – asiakkaan ja vakuutusyhtiön – oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä varmistavat että niiden antamat tiedot ovat oikeita. Erityisen tärkeää on, että asiakas tietää:

  • milloin ja millä ehdoilla vakuutus tulee voimaan ja pysyy voimassa.
  • mikä on hänen vakuutusturvansa laajuus ja mitkä ovat vakuutuksen olennaiset rajoitukset.

Oleellisen tärkeää on siis että on yhteinen ymmärrys siitä, mitä turvaa on ostettu ja mitä vahinkoja jää asiakkaan omalle vastuulle.

Korvaustoiminnan tavoitteena pitää olla että asiakas saa sen korvauksen, joka hänelle lain ja vakuutussopimuksen mukaan kuuluu. Kaikkia asiakkaita tulee kohdella oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja samanarvoisina.

Ikävähennykset ja omavastuu tuovat pettymyksiä

Omaisuuden arvo laskee iän myötä. Ikävähennyksen suuruus riippuu siitä, kauanko tavara on ollut käytössä, ja millainen tavara on kyseessä. Omaisuuden ei tarvitse olla uutta, että siitä saa korvauksen. Ikävähennys kasvaa vähitellen, kun tavaralle kertyy käyttövuosia. Koti-irtaimiston vakuutuksesta maksettava korvaus perustuu omaisuuden todelliseen arvoon ja ikä on yksi sen arvoon vaikuttavista asioista.

Jos rikkoutunutta omaisuutta ei enää voi tai kannata korjata, korvauksen lähtökohtana on uuden, vastaavan laitteen hinta. Maksettava korvaussumma saadaan, kun uuden laitteen hinnasta vähennetään omavastuun lisäksi laitteen ikään perustuva ikävähennys. Vuotuinen prosentti riippuu siitä, millaisesta omaisuudesta on kyse: esimerkiksi puhelimen ikävähennykset ovat huomattavasti suurempia kuin uunin tai sohvan, koska niiden käyttöikä on keskimäärin paljon kännykkää pidempi. Ne säilyttävät arvonsa puhelinta pidempään.

Vakuutusyhtiöissä on eroja, miten ikävähennyksiä lasketaan. Joissakin vakuutusyhtiöissä ikävähennysten laskennan aloittamista voi lykätä ja näin parannat korvauksen suuruutta.

Korvauspalvelun nopeus ja toimivuus avainroolissa

Vahinko on se H-hetki, jolloin vakuutuksen hyvyys tai huonous punnitaan. Korvauksen pitää tulla nopeasti ja ystävällisen asiakaspalvelun kautta. Kielteisen päätökset pitää perustella asiakkaalle erityisen hyvin, jotta syntyy ymmärrys siitä, miksi vahinkoa ei korvattu tai miksi korvaus jää pieneksi. Informaatiokatkos on pahin, mitä voi sattua ja näin erityisesti henkilövahingoissa.

Virheelliset korvauspäätökset

Korvauspäätös voi myös joissakin tapauksissa olla virheellinen ja näihin on syytä hakea oikaisua ammattilaisen avulla. Suomen Vakuutuksenottajat antavat jäsenilleen tähän liittyvää tukea ja neuvoja ja tarvittaessa löytyy myös vakuutusriitoihin erikoistunut lakiapu.

Lue myös: Dieselgate on kuuma aihe – oletko oikeutettu korvauksiin?