Työeläkkeet tulee siirtää yhden toimijan alle

Nykyinen hajautettu työeläkejärjestelmä synnyttää yli miljardin kustannukset päällekkäisten organisaatioiden ja järjestelmien osalta ja samalla jokainen yksinään on pieni toimija. Yhteen yhtiöön siirtämällä voitaisiin säästää kuluja arviolta 500 miljoonaa euroa. Tämä pelkästään ilman sijoitustoiminnan sääntelynkin laajentamista johtaisi 20 vuodessa 4 %:n tuotto-oletuksella yli 16 miljardia euroa suurempaan rahastoon kuin nykymalli.

Fuusio

Ilmarisen ja Eteran fuusiossa vuonna 2018 asetettiin tavoitteeksi 20 miljoonan euron vuotuiset synergiahyödyt sijoitustoiminnassa sekä 20 miljoonan euron vuotuiset hyödyt hoitokuluissa vuoteen 2020 mennessä. Sijoitustoiminnan osalta nuo toimenpiteet toteutettiin jo vuoden 2018 aikana. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Ilmarisen hoitokustannustulos oli jo parantunut yli 20 miljoonaa. Suurimmat hyödyt tulivat päällekkäisten toimintojen karsimisesta sekä hallinnointipalkkioiden pienentymisestä. Tästä on helppo vetää johtopäätös, mitkä olisivat kustannussäästöt isompien fuusioiden osalta.

Valtion suora määräysvalta eläkevaroihin pitää pystyä pitämään loitolla ja eläkevaroja ei voida käyttää missään olosuhteissa poliittisten suhdanteiden korjaamiseen. Tähän täytyy löytää kuitenkin parempi ratkaisu kuin tehoton nykyinen järjestelmä. Tuo hajautus toteutuisi pelkästään sillä, että keskitetyn oman varainhoidon lisäksi olisi valittu parhaita ulkoistettuja varainhoitajia kilpailutuksen kautta markkinoilta eri profiileilla ja samalla toteutuisi näiden benchmark, joka asettaisi rajat suoriutumiseen.

Pääosin eläkkeet katetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työelämaksuilla sekä eläkevaroille saaduilla tuotoilla. Jokainen työntekijä osallistuu maksuihin 7,15–8,65 % palkastaan, jonka työnantaja pidättää suoraan. Tämä osuus on ollut nouseva ja alkaa olemaan jo merkittävä. Mihin katosi ajatus, että työntekijä voisi itse vaikuttaa siihen, mihin tämä hänen maksamansa osuus sijoitetaan? Voisiko kiinnostus omaa eläkettä ja samalla säästämistä ja sijoittamista kohtaan kasvaa?

Työeläkeyhtiö ELO:n johto holhoukseen

Finanssivalvonta asetti työeläkeyhtiö ELO:n johdon holhoukseen joulukuussa 2020. ELO:ssa on yli 700 000:n vakuutuksenottajan eläkkeet hoidossa. Yksi syy oli hallinnon epäselvä vastuunjako, monimutkainen johtoryhmärakenne ja päällekkäiset työt. Vastauksessa ELO lupaa laittaa kaikki 38 hallintoneuvoston jäsentä koulutukseen. Hallintoneuvosto nimittää hallituksen ja valvoo hallituksen ja toimivan johdon tekemisiä. Hallintoneuvosto on kovin kaukana eläkeyhtiön johtamisen arjesta ja noin suuren joukon jo pelkästään ylläpito aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia kokouspalkkioiden ja koulutusten ja matkojen muodossa. Vastaavaa tehostamisen tarvetta on varmasti myös muiden eläkeyhtiöiden kohdalla.

Vielä pari nostoa aiheeseen liittyen: Eläkeyhtiöt maksavat vahinkovakuutusyhtiöille miljoonia euroja palvelumaksuja, miksi sosiaalivakuutustoiminnan pitää tukea yksityistä vakuutustoimintaa? Eläkeyhtiöt maksavat asiakashyvityksiä vain asiakasyrityksilleen, miksi palkansaajat eivät saa rahastonpalautuksia, vaikka maksavat osansa eläkemaksuista?

Eläkkeiden toimeenpanon tehokas hoito on oikeutettu odotus meille Suomen vakuutuksenottajille. Nykyinen järjestelmä ei tähän vastaa ja pienet innovaatiot nykyisen mallin puitteissa eivät ole riittäviä.  Työeläkeyhtiöiden yhdistäminen olisi nimenomaan sitä vastuullisuutta, mitä työeläkeyhtiöt peräänkuuluttavat. 

Linkit: Ilmarinen – 

Avainsanat: Työeläke, vakuutus

Lue myös: Vakuutusyhtiöt huipputuloksiin 2021